Tahtomattamme synnyimmy,
synnyimme turvat urmeess' vuotaen,
vuotaen syksyisnA sateena,
sateena, verestAni
mustan.
PunasilmAmme hohkavat,
hohkavat korvain lApi AAnet,
AA, huudot ja kirkukna,
kirkuna ilikiAn naurun.
Me
veriset ApArAiset,
ihtiriekit ikevAiset,
korven karkien kAtkAissA
matkammiestA metsAstAmme.
Oli isAllAmme
tuuria,
tuuria vahingoksi Aidin,
Aidon kantavaksi saatetun,
saatetun, hApiAksi kaikkien.
PimeydessA me
kArsimme,
kArsimme aina jos on tarvis,
tarvis kallotuopist' juopa,
juopa matkalaisten kiusaksi.
Me veriset
ApArAiset,
ihtiriekit ikevAiset,
korven karkien kAtkAissA
matkammiestA metsAstAmme.